Toteutimme jälleen tänä vuonna korkeakouluopiskelijoille suunnatun työelämäkyselyn selvittääksemme, mitä asioita opiskelijat pitävät kaikkein tärkeimpinä työpaikan ja työnantajan valinnassa. Kyselyn otos koostuu 22 korkeakoulun opiskelijoista*.
1. Tasa-arvo
Tasa-arvon toteutuminen työelämässä on nykypäivänä edelleen ajankohtainen keskustelunaihe. Erityisesti sukupuolten välinen palkkatasa-arvo nousee usein uutisaiheeksi, eikä ”naisvaltaisten” ja ”miesvaltaisten” alojen käsitteistä ja palkkaeroista olla vieläkään päästy täysin eroon.
Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen (2019) mukaan syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikalla ilmenee mm. työtovereiden ja esihenkilöiden asenteissa, tiedon saannissa, arvostuksen saannissa, työvuorojen jaossa, koulutukseen pääsyssä ja palkkauksessa. Naiset ovat ilmoittaneet näitä syrjimisen muotoja miehiä huomattavasti enemmän. Miehillä on tutkimuksen mukaan myös naisia paremmat etenemismahdollisuudet työssä, ja miehet toimivat myös useammin esihenkilöinä. Suurimassa osassa tilanteista, joissa nainen on esihenkilö, hän toimii sellaisena toiselle naiselle.
Työelämän tasa-arvon toteutumisessa palkkatasa-arvo on yksi eniten keskustelua herättävistä näkökulmista. Vaikka Suomen lain mukaan kaikille tulee maksaa samasta ja samaa osaamista vaativasta työstä tasa-arvoista korvausta, ei todellisuus aina vastaa odotuksia. Naisvaltaisten alojen, kuten hoitoalan palkkataso on matalampi kuin miesvaltaisten alojen, kuten luonnontieteiden ja tekniikan alojen. Tämä ilmiö on osatekijä siinä, miksi edelleen vuonna 2019 ”naisen euro” oli 84 senttiä (kun suomalaisten miesten keskiansio oli 3838 euroa kuukaudessa, ja naisten 3229 euroa). Perhevapaauudistuksen (1.8.2022) myötä tasa-arvoa kohentavia muutoksia työelämään ja palkkatasoon on onneksi luultavasti nähtävissä jo lähivuosina.
Tasa-arvon toteutumiseen voivat sukupuolen lisäksi vaikuttaa työelämässä myös monet muut seikat, mm. työntekijän etnisyys, ikä, äidinkieli, uskonto, elämänkatsomus, poliittinen tai seksuaalinen suuntaus tai muu tausta.
Työnantaja, joka pystyy viestimään yrityksessään toteutuvasta tasa-arvosta konkreettisin esimerkein ja avoimesti, voittaa poikkeuksetta rekrytointikilvan tulevaisuuden parhaista tekijöistä.
2. Merkityksellisyys
Jokainen nykypäivän että tulevaisuuden työntekijä voi tulkita työn merkityksellisyyden omalla tavallaan. Usein se tarkoittaakin eri asioita eri ihmisille. Joku voi kokea työnsä merkitykselliseksi, jos siitä saa tiettyä palkkaa, kun taas toinen ei yhdistä työstä saatua korvausta ollenkaan työn merkityksellisyyteen vaan arvioi pikemminkin tekemiensä tehtävien yhteiskunnallista vaikutusta.
Työnantajana voit viestiä arvoistasi ja kertoa työnhakijoillesi, mitä asioita juuri sinä pidät tärkeinä ja millaisia asioita juuri sinun yrityksesi haluaa saada aikaan. On tärkeää, että merkityksellisyyden kokemus on jaettu; jos työntekijä ei koe tekevänsä merkityksellistä työtä, voi työntekijän työmotivaatio tai hyvinvointi heiketä, etkä työnantajanakaan hyödy tilanteesta. Viesti siis tehokkaasti, miksi teet, mitä teet, ja houkutat luoksesi juuri ne hakijat, jotka jakavat kanssasi saman merkityksellisyyden kokemuksen.
3. Yhteistyö
Toimiva yhteistyö yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi tekee työstä merkityksellisempää. Kiinnostavakin työ voi helposti kuormittaa, jos yhteistyö tiimin sisällä tai työntekijän ja esihenkilön välillä ei toimi. Yhteistyötä tehdään myös tiimien välillä, jolloin toistensa kanssa toimii iso määrä ihmisiä.
Hyvän yhteistyön saavuttamiseksi työntekijöiden on tärkeää pystyä työskentelemään monien erilaisten ihmisten kanssa. Esihenkilöiden tulee ottaa huomioon parhaat tavat viestiä alaisilleen ja ohjata heidän työtään. Kaikki eivät työskentele samalla tavalla, joten johtajilla on iso vastuu varmistaa, että yhteistyö erilaisten toimintatapojen, ihmisten ja tiimien välillä toimii hyvin.
Yhteistyökykyihin kuuluvat mm. kyky kuunnella, keskustella, luottaa, pyytää apua, ohjata ja auttaa. Mieli on hyvä pitää avoimena. Työnantajana voit viestiä myös yrityksen ulkopuolelle, millä tavoin juuri teillä työskennellään ja miten yhteistyötä pidetään voimissaan.
4. Rehellisyys
On ensisijaisen tärkeää, että työnantaja sekä työntekijä ovat toisilleen rehellisiä. Mikäli rehellisyys kärsii, se voi johtaa luottamuspulaan ja pahimmassa tapauksessa vaikuttaa koko yrityksen toimintaan.
Työnantajana olet velvollinen kertomaan rehellisesti työntekijöillesi heitä koskevat asiat. Työntekijän tulee saada kuulla hyvissä ajoin hänen työsuhteeseensa ja -panokseensa liittyvistä asioista. Rehellisyys on myös tasa-arvon ominaisuus; kun yrityksessä toimitaan rehellisesti, se edistää kaikkien työntekijöiden tasa-arvoa.
Jos yrityksesi tarjoaa tuotteita, kerrothan rehellisesti ja totuudenmukaisesti niiden alkuperän ja valmistustavan, jotta potentiaaliset työnhakijat voivat hakiessaan tietää etukäteen mahdollisesta arvoristiriidasta. Tarjottujen palveluiden todellinen luonne on myös syytä olla julkisesti ja rehellisesti aina esillä. Rehellisyys (tai sen puute) onkin erottamaton osa koko yrityksen brändiä ja siten työnantajamielikuvaa.
Rehellisyyden tärkeys korostuu erityisesti myös rekrytoinnin aikana. Jos tarjoamasi työ ei ole etätyö, mutta listaat sen työilmoitukseen suuremman hakemusmäärän toivossa, ohjaat silloin hakijoita harhaan. Palkkahaitarin ilmoittaminen työilmoituksen yhteydessä lisää myös merkittävästi rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä, mikä taas lisää luottamusta yritykseen.
5. Luottamus
Luottamuksen merkitys työelämässä on varmasti korostunut pandemian aikaisen ja jälkeisen etätyön aikana. Esihenkilöillä ei ole enää käytössään samoja työnohjauksen keinoja, eivätkä he samaan tapaan pysty seuraamaan alaisten työaikaa tai työskentelyä ellei käytössä ole jonkinlaista kirjausjärjestelmää.
Etätyö vaatii esihenkilöiltä siis luottamusta alaisiinsa. Lähityöhön vaatiminen tilanteessa, jossa etätyö olisi mahdollista, voi viestittää työntekijöille luottamuksen puutetta. Samoin sairauspoissaolojen kyseenalaistaminen tai kommentointi voi vaikuttaa siihen, kokeeko työntekijä, että häneen luotetaan.
Luottamus kytkeytyy myös yllä mainittuun rehellisyyden arvoon. Siinä missä työntekijä voi nauttia esihenkilönsä luottamusta, on ensisijaisen tärkeää, että myös työntekijä luottaa esihenkilöönsä ja muuhun tiimiin. Luottamus voi kärsiä pahan kerran, jos työilmapiiri on epärehellinen tai työntekijöiltä salataan heitä koskevaa informaatiota. Oleellista on myös se, ettei esihenkilö kerro työntekijänsä henkilökohtaista tietoa muille työpaikalla. Molemminpuolinen luottamus työpaikalla on toimivan työyhteisön elinehto.
Hakuprosessin aikana hakijan täytyy pystyä luottamaan siihen, mitä esimerkiksi hakuilmoituksessa on työpaikasta tai työnkuvasta kerrottu. Myös suulliseen sopimukseen täytyy voida luottaa, eivätkä palkka tai muut työsopimuksen yksityiskohdat voi muuttua siitä, mitä etukäteen työnantajan ja työnhakijan välillä oli sovittu. Olethan siis rekrytoinnin aikana aina rehellinen ja hakijan luottamuksen arvoinen.
. . .
Näiden viiden lisäksi opiskelijat listasivat työelämän tärkeiksi arvoiksi myös nämä: Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus, Avoimuus, Työn ja vapaa-ajan tasapaino, Kunnioitus, Itsensä kehittäminen, Arvostus, Joustavuus, Ystävällisyys ja Vapaus. Mitä useampi näistä arvoista toteutuu yrityksessäsi, sitä paremmat näkymät sinulla on tulevaisuuden huippuammattilaisten ja parhaiden tekijöiden rekrytoimiseen.
Jaamme tulevaisuudessa lisää tietoa siitä, mitä korkeakouluopiskelijat arvostavat työelämässä.
*Tuudon kysely järjestettiin 24.5.-9.6.2022 ja siihen vastasi yhteensä 5022 henkilöä.
Työnantaja, näin sinä voit valmistautua työhaastatteluun!