Jokainen on varmaan kuullut sanonnan ”fake it till you make it”, eli vapaasti suomennettuna ”feikkaa, kunnes breikkaat”. Sanonta viittaa siihen, että kun esittää olevansa itsevarmempi, asiantuntevampi ja pätevämpi kuin oikeasti on, voi lopulta saavuttaa nämä ominaisuudet ja teeskentelystä tuleekin todellisuutta. Mutta mitä jos näin ei käykään? 

Mitä huijarisyndrooma tarkoittaa?

Huijarisyndrooma on hyvin yleinen ilmiö, jossa henkilö epäilee omaa osaamistaan ja menestystään. Hän ikään kuin jää teeskentelyvaiheeseen jumiin, eikä saavutakaan sitä todellista itsevarmuutta ja uskoa omiin taitoihin. Tällainen henkilö ajattelee, että onnistumiset ovat sattumankauppaa ja hyvää tuuria, kun taas epäonnistumiset ja virheet kertovat oman osaamisen puutteesta. Toisin sanoen hyvät asiat johtuvat ympäristöstä ja huonot itsestä.

Huijarisyndroomasta kärsivät näkevät itsensä huijarina, joka vain uskottelee muille osaavansa, vaikka todellisuudessa oma ammattitaito on paljon heikommalla tasolla. Huijarisyndroomaan liittyy usein vahva epäonnistumisen ja kiinnijäämisen pelko, ja ”huijari” odottaa kauhulla sitä hetkeä, kun hänen epäpätevyytensä paljastuu kaikille. Siitä syystä huijarisyndroomasta kärsivä ihminen ei välttämättä uskalla tuoda omia mielipiteitään ja ajatuksiaan niin vahvasti esille. Lisäksi hänen voi olla vaikea ottaa vastaan palautetta ja kehuja omasta työstä.

Huijarisyndrooma voi liittyä esimerkiksi uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin, kuten uuteen opiskelu- tai työpaikkaan. Ihmisillä on tapana vertailla itseään muihin ja huijarisyndroomasta kärsivät kokevat usein olevansa jäljessä muista. Kollegat ja opiskelukaverit ovat niin lahjakkaita ja fiksuja, kun itse joutuu työskentelemään kahta kovemmin pysyäkseen perässä. Vertailu ja itsekritiikki aiheuttaa stressiä ja lisää epävarmuutta omasta osaamisesta, mikä on omiaan ruokkimaan huijarisyndroomaa. 

Huijarisyndrooma yhdistetään usein lahjakkaisiin nuoriin naisiin, sillä naisiin liittyy edelleen monia ennakko-oletuksia etenkin perinteisesti miesvaltaisilla aloilla. Tästä voi syntyä tunne, että naisten täytyy ikään kuin todistaa arvonsa työskentelemällä ahkerammin. 

Huijarisyndrooma on opiskelijoille tuttu käsite

Huijarisyndroomasta puhutaan paljon myös opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat saattavat asettaa itselleen hyvin korkeita odotuksia ja tavoitteita jo opiskeluaikana – monesti tämä alkaa jo peruskoulussa. Pahimmillaan liiallinen täydellisyyden tavoittelu ja epäonnistumisen pelko voi johtaa siihen, että tehtävät jäävät lopulta tekemättä. Erityisesti isot ja tärkeät projektit, kuten opinnäytetyöt voivat jäädä roikkumaan itsekritiikin ja siitä johtuvan ahdistuksen vuoksi.

Valmistumisen kynnyksellä monet opiskelijat kokevat epävarmuutta omasta asiantuntijuudesta ja ammattitaidosta työmarkkinoilla – nytkö pitäisi muka osata kaikki? Tämä voi johtaa siihen, ettei opiskelija uskalla edes hakea niitä työpaikkoja, joita oikeasti haluaisi. Totuus kuitenkin on, että oppiminen ei suinkaan pääty valmistumiseen, vaan siitä se ammatillinen kehitys oikeastaan vasta alkaa. Opinnot antavat erinomaisen pohjan, jonka päälle rakentaa osaamista, joten koulusta lähtiessä ei tarvitsekaan olla vielä kaikkia vastauksia.

Miten helpottaa huijarisyndroomaa?

Huijarisyndrooma ei nimestään huolimatta ole kuitenkaan mikään virallinen mielenterveydellinen diagnoosi, vaan kyse on enemmänkin ajattelutavasta. Näin ollen huijarisyndroomasta voi myös opetella pois tunnistamalla huijariajatukset ja muuttamalla omaa ajatusmallia. 

  • Muista, että et ole ainoa, joka käy tällaisia tuntemuksia läpi. Kannattaa siis puhua ääneen omista kokemuksista, sillä todennäköisesti muilla on ainakin jossain vaiheessa ollut samanlaisia ajatuksia. Esimerkiksi Nyyti ry tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia kohdata muita opiskelijoita ja jakaa omia kokemuksia myös anonyymisti.
  • Opettele iloitsemaan omista saavutuksista. Monesti muistamme virheet paremmin kuin onnistumiset, joten listan laatiminen voi auttaa hahmottamaan hyvät asiat.
  • Älä viivyttele tärkeiden asioiden hoitamista, äläkä jää jumiin täydellisyyden tavoitteluun ja pilkunviilaamiseen. Aina ei tarvitse laittaa 110 % peliin.  
  • Työnhaussa voit pyytää vaikka kaveriasi tarkistamaan ansioluettelosi, jotta et vähättele itseäsi tai omaa osaamistasi. Välillä on vaikea sanoittaa omat vahvuudet, joten läheisten tai ammattilaisen apu voi olla erittäin hyödyllistä.
  • Opettele ottamaan kehut vastaan ja muista onnitella myös itseäsi hyvästä työstä.  

Työnantajat voivat myös vaikuttaa opiskelijan ammatillisen itsetunnon kehittämiseen esimerkiksi tarjoamalla erilaisia työharjoitteluja ja käytännön projekteja, joissa opiskelijat pääsevät kehittämään omaa osaamistaan matalalla kynnyksellä. Kun haetaan harjoittelijoita, tulisi jo työpaikkailmoituksessa korostaa motivaation ja oppimisen merkitystä. Työharjoittelun aikana on tärkeä varmistaa, että harjoittelija saa riittävästi tukea, työnohjausta sekä palautetta työstä. Organisaatiokulttuurilla on myös merkitystä, ja työnantajan on syytä huolehtia, että työpaikalla on turvallinen ilmapiiri, jossa tiimityö ja yhdessä tekeminen korostuu. 

Vaikka opiskelijoilla harvoin on vuosien työkokemusta, he tuovat mukanaan valtavasti uutta osaamista ja näkökulmaa yrityksen sisälle. Lue täältä, millaisia vahvuuksia opiskelijoilla on työelämässä.