Moni on varmaan kuullut EU:n uudesta palkka-avoimuusdirektiivistä, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa työnantajan, työnhakijan ja työntekijän kannalta? Olemme koonneet tähän artikkeliin tärkeimpiä pointteja liittyen uudistukseen, joka astuu kansallisen lainsäädännön tasolla voimaan viimeistään vuonna 2026. Tarkempaa tietoa aiheesta löydät täältä.
Mistä on kyse?
Euroopan parlamentti on hyväksynyt uudet palkka-avoimuuden säännöt maaliskuussa 2023. Päätöksen taustalla on miesten ja naisten välisen samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen lisäämällä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä palkkaukseen. EU:ssa naiset ansaitsivat vuonna 2021 keskimäärin 13 % vähemmän kuin miehet. Suomessa palkkaero oli jopa 16,5 %. Vaikka palkka-avoimuusdirektiivi ei yksinään poista sukupuolten välistä palkkakuilua, on se askel oikeaan suuntaan.
Säännöllinen raportointi palkkaeroista
Työnantajien, jotka työllistävät vähintään 100 henkilöä tulee raportoida ja julkaista palkkaerot sukupuolittain jaettuna minimissään kerran kolmessa vuodessa. Yli 250 työntekijän yrityksissä palkkaerot tulee raportoida kerran vuodessa.
Mikäli palkkaraportti paljastaa yli 5 % palkkaeroja, joita ei voida selittää objektiivisesti, työnantajan tulee suorittaa palkan tarkistus ja uudelleenarviointi yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa. Oikeuden edessä työnantajalla on todistustaakka eli on heidän vastuullaan näyttää, että palkkatasot on määritelty objektiivisilla kriteereillä ilman syrjintää.
Palkka-avoimuus kannustaa (ja osaltaan pakottaa) työnantajia ottamaan yhä aktiivisemman roolin palkkaerojen kitkemisessä, sillä työnantajat joutuvat tarkastelemaan omaa toimintaansa jatkuvasti. Näin pienetkin epätasa-arvoisuudet huomataan nopeammin ja niihin pystytään puuttumaan. Inklusiivisen ja reilun kulttuurin edistäminen työpaikalla on totta kai etu työnantajalle myös työnantajamielikuvan rakentumisen kannalta. Työnantajien panoksella on valtava merkitys tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomisessa.
Palkka näkyviin jo ennen työhaastattelua
Palkka-avoimuusdirektiivi määrää, että työnantajien täytyy tulevaisuudessa ilmoittaa tehtävän palkkataso tai vähintään palkkahaitari jo ennen työhaastattelua. Näin ollen palkka tulee todennäköisemmin näkymään jo työpaikkailmoituksessa. Lisäksi työnantaja ei saa kysyä työnhakijalta tämän aikaisemmasta palkasta.
Tämä on hyvä uudistus etenkin opiskelijoiden kannalta, sillä opiskelijoiden on usein hankala määritellä palkkatoiveita, kun aikaisempaa työkokemusta ei ole ehtinyt vielä kertyä paljoa. Uudistuksen myötä he eivät jää heti kättelyssä jälkeen vaativammista ja kokeneista palkkaneuvottelijoista. Palkka-avoimuuden myötä työnhakijoiden on myös helpompi tehdä päätöksiä potentiaalisten työnantajien suhteen, kun palkka ei ole aina vain ”kilpailukykyinen” palkkaneuvotteluihin saakka.
Jatkossa työpaikkailmoituksessa käytettävä kieli tulee olla sukupuolineutraalia esimerkiksi tittelien osalta ja rekrytointi tulee muutenkin suorittaa ilman minkäänlaista syrjintää.
Lisää palkka-avoimuutta työpaikoille
Työntekijöillä on oikeus saada tietoa omasta palkkatasostaan sekä samanarvoista työtä tekevien kollegojen palkkatasosta sukupuolen mukaan eriteltynä. Tämä koskee kaikenkokoisia yrityksiä. Tietoa yksittäisten henkilöiden palkasta ei anneta, mutta työnantaja ei kuitenkaan saa estää työntekijää paljastamasta palkkaansa esimerkiksi sopimusehdoilla.
Työntekijä on oikeutettu korvauksiin, mikäli palkkasyrjintää esiintyy ja tämä on aiheuttanut vahinkoa työntekijälle.
Tasa-arvo on yksi tärkeimmistä työelämän arvoista myös opiskelijoiden mielestä. Lue lisää.